...pitää tehdä kaikkea tosi turhaa. Kuten tällaista:

Oletko koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella?
- Jordan, Malesia, Thaimaa. En tiedä voiko tätä Japanissa asustelua laskea käymiseksi, mutta niin :p

Oletko koskaan meinannut kuolla?
- En.

Oletko joskus herännyt väärästä sängystä?
- Riippuu väärän sängyn määritelmästä. Olen, mutta lähdin menemään aika pian.

Mitä juot mieluiten heti aamusta?
- Maitoa puuron kanssa :)

Nimikirjaimet?
- TSPS

Mihin aikaan heräsit tänään?
- Puoli kymmenen paikkeilla.

Pidätkö sateesta?
- Kesäsade on aina mukavaa, mutta kieltämättä sade ottaa päähän silloin kun haluaisi mennä pyöräilemään tai on laittautunut nätiksi.

Minne haluaisit mennä?
- Lomalle! Kiotoon johonkin kunnon ryokaniin... Tai Hokkaidoon lumisten vuorten keskelle, ihii.:> (sitten kun olisi vielä aikaakin lomailuun, lulz)

Palatko vai rusketutko?
- Rusketun. Palanut olen eläessäni vissiin kolme kertaa.

Viimeinen asia jonka teet ennen nukkumaan menoa
- Laitan herätyskellot soimaan.

Milloin puhelimesi soi viimeeksi?
- Tänään kun olin nukkumassa prkl.

Mitä laulua laulat suihkussa?
- En laula suihkussa :p

Mitä pelkäsit pienenä nukkumaan mennessä?
- Että joku nappaa kiinnin nilkastani kun olen menossa sänkyyn ja vetää minut sängyn alle. Tai jos käsi roikkuu vapaana niin sama juttu. Piti aina kääriytyä peittoon tosi tarkkaan.

Mitä on taskuissasi juuri nyt?
- Tyhjyyttä.

Viimeisin asia jolle nauroit?
- En kyllä muista. Ei kipeänä oikein ole jaksanut hekotella.

Mitä teit eilen keskiyöllä?
- Pyörin sängyssä kipeänä ja koitin saada unta.

Onko kädessäsi sormusta?
- Eip, aika harvoin tulee sormuksia pidettyä.

Kuinka monet farkut omistat?
- No ei mulla täällä ole kuin nuo yhdet jotka nekin on hitto hajoamassa käsiin. Tarviiiiin farkut!

Oletko mielestäsi notkea?
- Minä? Notkea? Ahahahh, ehei. Notkea kuin nojatuoli. Ketterä kuin kirjahylly. Jea.

Milloin viimeksi suutuit?
- Emmää muista. Ei siitä paljoa aikaa ole (menkat + aloitteleva flunssa + japaninopinnot = räjähdysherkkyys +100%)

Käytätkö hymiöitä?
- Siis. En. :/

Onko sinulla yksi tai enemmän hyviä ystäviä?
- Enmä tiijä, kaipa. Olisi mukavaa ainakin ajatella niin.

Oletko äitisi kanssa hyvissä väleissä?
- Olen juu, vaikka sillä onkin harvinaisen hyvä taito saada minut tuntemaan oloni maailman huonoimmaksi ihmiseksi.

Kuka soitti sinulle viimeksi?
- Michael. Nukuin. Prkl taas se herätti mut. Eilen sen oli pakko soittaa vain jotta voisi kiduttaa minua Last Christmasilla. That's what friends are for, eh?

Mitä kanavaa katsoit viimeksi televisiosta?
- En muista milloin olisin viimeksi _katsonut_ tv:tä, mutta no joo. Yleensä taitaa olla joku TV-Tokyo päällä.

Oletko ollut tänään ulkona? kenen kans?
- Kaupassa peräti kävin, ihan itsekseni.

Minkä väriset ovat sinun lakanasi?
- Ruskea lakana ja tyynyliina, pussilakana on tommonen vaalean oranssi... pitäis vaihtaa.

Kengänkokosi?
- 39

Mitä lukee kolmannessa tekstiviestissäsi?
- "could you open the window for me? running a bit late .__.'" Jep, joudutaan kiipeämään ikkunasta sisään jos halutaan olla ulkona pidempään kuin yhteentoista...

Kenen sängyssä nukuit viime yön?
- Omassani. Tai siis, asuntolan.

Minkä värinen paita sulla on päällä nyt?
- Harmaa huppari ja valkoinen tommonen hihaton missä on pyöränkuvia.^^

Lempi elokuva?
- Jaaa... Wall-E tulee ensimmäisenä mieleen.

Sano yksi asia jota teet joka päivä?
- Opiskelen japania.

Minkä väriset ovat huoneesi seinät?
- Valkoiset ja vähän paskaiset.

Lempi urheilulaji?
- Pyöräily! En ole päässyt tiistain jälkeen fillaroimaan tämän hiton lenssun takia ._.

En jaksa odottaa että...?
- Pääsen pyöräilemään, tulee joululoma ja on vihdoin aikaa nähdä muutakin kuin yliopistoa, tapaan Sen Oikean (no toi viimenen nyt oli vähän läppä, mut huvinsa kullakin)

Paras biisi?
- Sia:n Sweet Potato on aika kiva. Ja tälleen joulun alla: Have Yourself a Merry Little Christmas, Tonttu, Sylvian joululaulu

Katso vasemmalle, mitä näet?
- Metallisen vaatekaappini, verhot, parvekkeen liukuovet.

Minkä vaatteen lainasit viimeksi joltain?
- Ei ole kyllä kauheasti tullut mitään lainailtua.

Millä sivulla datailet useimmiten?
- Yleensä on aina auki nämä: fini, naamakirja, blogini, flickr-galleriani, Game Reactor, maili, galtsu, Crunchyroll, japani-englanti -sanakirja.

Onko sulla kasveja huoneessas?
- Eip, joulutähteä olen kyllä harkinnut.

Sattuuko sua mihinkään tällä hetkellä?
- No, olen kipeänä, joten...

Milloin viimeksi liikuit taksilla?
- Tokyo Game Show:n aikana tuli jonkin verran köröteltyä moisella.

Montako tuntia nukuit viime yönä/viimeksi kun nukuit?
- Teoriassa jotain 9.

Tuorekurkku vai suolakurkku?
- Tuore, ei nuo suolavihannekset oikein ole ikinä iskeneet.

joululoma vai kesäloma?
- Joululoma koska silloin ei ihan välttämättä ole pakko olla töissä.

Voisitko kuvitella olevasi opettaja?
- Ei mikään mahdoton ajatus, mutta lähinnä kiinnostaa joku yliopisto-lehtorin homma. En kovin mielelläni menisi yläasteelle haukuttavaksi.

Minkä väriset hiukset sinulla on?
- Maantien harmaa, mutta laitoin vähän kullanvaaleita raitoja ennen lähtöä.

Kenen kanssa puhut eniten puhelimessa
- Michaelin, pakon sanelemana lähinnä. Ja se puhuu Ihan Hitosti aina.

Ärsyynnytkö helposti:
- Riippuu paljon asiasta.

Oletko töissä:
- En, koulussa istun taas hemmetti.

Voisitko seurustella itseäsi nuoremman kanssa?
- Onhan tuota kokeiltu, ei se oikein ole tuntunut toimivan.

Voisitko seurustella itseäsi vanhemman kanssa?
- Mielelläni.

Menisitkö naimisiin rahan takia?
- En.

Oletko enemmän äidin vai isän poika/tyttö?
- Isän tyttö olin lapsena, mutta sattuneesta syystä olen nykyään enempi äidin tyttö.

Kirjottavatko ihmiset nimesi väärin?
- Suomessa olin usein Tuulia, täällä olen milloin mitäkin.

Omistatko web-kameran?
- Lasketaanko tuo sisäänrakennettu?

Osaatko soittaa pianoa?
- Vähän.

Oliko sinulla viime synttäreilläsi syntymäpäiväkakku?
- No ei, vaikka kävin kyllä sitten pienen kakunpalan ostamassa.

Mansikka- vai lakritsijäätelö?
- Voihh lakritsijäätelöä...

Mitkä ovat lempituoksujasi?
- Tuore leipä ja yleensäkin tuoreet leipomukset. Joulu.

Lempikoirarotusi?
- Husky.

Kaunein lävistys?
- Kulmakoru (haluan omani takaisin!). Niin ja se semmoinen joka on korvan pohjalla, se näyttää aika hienolta.

Onko sinulla tatuointi/tatuointeja?
- On minulla tuo yksi pieni.

Haluaisitko/haluaisitko lisää?
- Juuh, olisi tarkoitus ottaa kun ehtii ja on rahaa. :)

Jos haluaisit, niin minkälaisen/minkälaisia?
- En ole vielä kovin tarkkaan päättänyt. Jotain pelaamiseen liittyvää, jotain pyöräilyyn liittyvää... ja olisi huippua ottaa joku perinteinen Japanilainen tatuointi!

Lempivuodenaika?
- Loppukesä/alkusyksy + ruska

Onko sinulla täysi-ikäisiä sisaruksia?
- Juuh.

Onko sinulla parisänky vai yhden hengen sänky?
- Ihan vaan yhden.

Paras kännykkämalli?
- Ei sen niin väliä, iPhonen olisin kyllä silti ottanut jos olisin voinut.

Onko sinulla jonkin kirjan lukeminen tällä hetkellä kesken?
- Ainahan minulla... Yksi japanilaisia videopelejä käsittelevä, ja sitten aloittelen tuota Murakamin Dance, dance, dancea. Ja sitten on tietty nuo tooosi ihkut japaninkirjat, kolmin kappalein ihii o___.'

Omistatko aurinkolasit?
- Juu parit.

Tahdotko lapsia?
- Taidan minä tahtoa.

Tahdotko naimisiin?
- Naimisiin ehkä, mutta häät ei oikein houkuta.

Montako tekstiviestiä sinulla on kännykkäsi?
- En jaksa laskea.

Kenen kanssa tekstailit viimeeksi?
- En harrasta moista. :p

Kaatosade vai helle?
- Helle on kivempi niin voi ehkä jopa tehdä jotain. Ehkä.

Haluaisitko asua jossain muussa maassa kuin Suomessa?
- Haluaisin. Muuten ihan kiva maa, mutta voi jumankeuta ne säät ja se pimeys. Ja ihmisetkin on välillä vähän semmosia.

Omistatko hiirimaton?
- Juu tuommoisen hattivatti-maton :)

Minkä elokuvan kävit viimeksi katsomassa elokuvateatterissa?
- Wall-E:n. Vitsi kun olisi aikaa niin kävisin testaamassa Japanilaista teatteria.

Oletko koskaan harkinnut hiustesi kokonaan pois leikkaamista (=itsesi kaljuksi vetämistä)?
- En mä kaljuksi, mutta siiliä olen toisinaan miettinyt ihan mielenkiinnosta.

Entä kulmakarvojen pois ajelemista/nyppimistä?
- Ei olisi kyllä minun juttuni.

Kuinka suuri kännykkälaskusi on yleensä?
- En oikein tiedä. Liian suuri. Ehkä 30e.

Kuinka usein käyt ostoksilla?
- Ruoka- vai muilla? Vaate- yms. ostoksilla käyn ehkä kerran viikossa, mutta en kyllä aina osta mitään. Ruokaa ostelen tarpeen mukaan.

Onko huoneessasi peili?
- Juuh.

Kuinka usein harjaat hiuksesi?
- Pari-kolme kertaa päivässä.

Miksi täytit tämän kyselyn?
- Koska olen kipeänä.

Tuli vaan semmonen olo. En jaksa kirjoittaa mitään kunnollista kylläkään:

TÄLLÄ HETKELLÄ
Kellonaika? • 18:11 Tokion aikaa
Missä olet? • huoneessani, asuntolassa.
Mitä vaatteita sinulla on päällä? • Tokain yliopiston college-housut, Lilo-sukat (disneylandista!) ja käytettynä ostettu villapaita
Kenen kanssa olet? • itseni ja koneen
Millainen sää on ulkona? • öö pimeä. Kylmä ja pilvinen ainakin viimeksi kun tarkistin. (siis täkäläisittäin kylmä, eli noin +10 astetta)
Mitä ajattelit tehdä seuraavaksi? • ajattelin lukea japania, ja siihen tähdätään.

ELÄMÄNTAVAT
Käytkö usein baareissa? • en
Syötkö mielestäsi terveellisesti? • juu
Onko sinulla hyvä kunto? • peruskunto ainakin
Montako tuntia yleensä nukut yössä? • reilun 7

HENKILÖISTÄ
Kuka naispuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? • ei voi muistaa
Kuka miespuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? • ette tunne sitä kuitenkaan, eikä mulla oo sen kanssa mitään niin ei sillä ole niin väliäkään.
Kenen kanssa puhuit viimeksi puhelimessa? • yhden australialaisen kaverini.
Kenelle lähetit viimeksi viestin? • öömh, ehkä Michaelille?
Kenet näit viimeksi? • huonekaverini.
Kenet tapaat seuraavaksi? • saman kuin edellä.
Kenellä olit viimeksi yötä? • yhden tutun luona.
Kenet haluaisit tavata juuri nyt? • vaikka kenet. alkaa olla jo hiukan ikävä ihmisiä.
Kuka kävi viimeksi hermoillesi? • eräs amerikkalainen kun se ei oikein tajua.
Kuka kuljetti sinut viimeksi jonnekin? • kuskiton juna Tokiosta takaisin tänne.

KAVERIT JA YSTÄVÄT
Kumpia sinulla on enemmän, kavereita vai ystäviä? • kavereita
Kenet olet tuntenut pisimpään? • saaran
Entä kenet lyhimmän aikaa? • Samanthan ja Michaelin
Saatko helposti uusia kavereita? • luulisin saavani
Onko sinua helppo lähestyä? • on, vaikka en kuulemma näytä siltä.
Onko sinua koskaan "puukotettu selkään"? • no toki
Luottavatko kaverisi sinuun? • en tiedä, mutta en ole antanut syitä olla luottamattakaan.
Kumpia sinulla on enemmän ystävinä, poikia vai tyttöjä? • en ole laskenut, mutta kyllä pojat ovat viemässä voiton, jolleivät sitä ole vielä tehneet.

NYKYHETKI
Avonaiset msn keskustelusi? • ei ole
Oletko onnellinen? • ihan kohtalaisen
Surullinen? • ei täällä ole kyllä hirveästi surullinen oltua
Masentunut? • pikemmin stressaantunut
Tylsistynyt? • tavallaan, olisi kiva ehtiä joskus tekemään jotain muutakin kuin opiskelemaan. En ole nähnyt edes Fujia vielä, ja sinne on täältä vaan parin tunnin matka ._.
Missä kännykkäsi on? • laukussa
Mikä esine on vasemmalla puolellasi lähimpänä? • kaappi
Katso taaksesi, mitä näet? • kämppiksen pöydän, tuolin ja kaapin plus kaikenlaista tavaraa.

KULUNUT VIIKKO
Mitä olet ostanut viikon sisällä? • alusvaatteita (vihdoin!), ilmankostuttimen (vihdoinx2), ihanan huivin.
Oletko potenut krapulaa? • ei kuulu tapoihin
Oksentanut? • en
Soittanut jollekkin? • juu
Saanut viestiä vastakkaiselta sukupuolelta? • juu
Lähettänyt viestiä vastakkaiselle sukupuolelle? • juu

KULUNUT VUOSI
PARAS juttu kuluneelta vuodelta? • kandin paperit, Tampereen yliopistoon pääseminen, ja tietty Japaniin tuleminen
Oletko kokenut surua? • olen
Oletko ollut töissä? • ainahan minä
Oletko itkenyt? • paljonkin, mutta en enää hetkeen
Ollut onnellinen? • sitäkin
Oletko riidellyt jonkun kanssa verisesti? • riitely ei kuulu tapohini
Oletko tyytyväinen kuluneeseen vuoteen? • menneiden märehtiminen ei myöskään kuulu tapohini.

TULEVAISUUS
Mitä odotat eniten ensi vuodessa? • että ehdin vihdoin nähdä Japania kunnolla, eikä vain tämän opiskelupaikkakunnan osalta...
Aiotko saada lapsia joskus, monta? • ehkä, 2 voisi olla ihan hyvä määrä.
Missä olet viikon päästä? • samassa paikassa, ei oikein keskellä viikkoa pysty menemään mihinkään.
Mikä asia ahdistaa sinua tulevaisuudessa? • loppukoe, Suomeen palaaminen, tulevaisuus yleensä.

MUUTEN VAA
Mikä on tietokoneesi taustakuva? • kansainvälisen festivaalin jäljiltä revontulet
Millainen puhelin sinulla on? • japanilainen docomon halpiskeitai, valkoinen, litteä ja iso verrattuna suomalaisiin
Mitä aiot tänään? • lukea japania ja ehkä kirjoittaa blogientryn ja semmosta.
Milloin viimeksi joku kielsi sinulta jotakin todella tärkeää? • viime viikolla sain ilmoituksen että leipomuksieni jakeleminen festarilla on vastoin sääntöjä. onneksi säännöt on tehty rikottaviksi :)
Milloin viimeksi olit niin vihainen että olisit voinut lyödä? • ei mitään muistikuvaa.
Milloin viimeksi lähetit tekstiviestin tärkeälle ihmiselle? • tärkeälle? eeh...
Milloin viimeksi oksensit? • kesällä
Milloin viimeksi söit jonkun kanssa ulkona? • sunnuntaina kiinalaista
Milloin viimeksi lauloit? • en muista... pitäisi kyllä.
Milloin viimeksi lähetit tekstarin jota kadut? • ei ole tullut läheteltyä moisia.
Milloin viimeksi vannoit ettet enää koskaan tee jotakin? • eilen vannoin etten enää koskaan lähde pyöräilemään kaatosateeseen ilman lokareita! :D
Oletko hiljainen vai äänekäs? • riippuu tilanteesta, osaan kyllä olla molempia.
Milloin viimeksi itkit silmät päästäsi? • kesällä
Kenen kanssa viimeksi ryyppäsit? • yhden amerikkalaisen
Mitä toivoisit jos saisit 1 toivomuksen? • onnea
Milloin sait viimeksi jonkun lahjan? • jaa-a... varmaan läksiäis-valmistujaisissa.
Millaiseen pyyhkeeseen kuivauduit viimeksi tullessasi suihkusta? • muumipyyhkeeseen :)
Oletko koskaan vaatinut keneltäkään anteeksipyyntöä? • olen, ei ole vieläkään kuulunut.
Osaatko pitää puoliasi? • osaan, toisinaan vissiin vähän liiankin hyvin.
Oletko koskaan hävennyt ketään kaveriasi? Miksi? • en kovin pahasti.

Minut on hyväksytty opiskelijaksi Tampereen yliopistoon.

Huh, matkustus, liian vähäiset unet sekä alkoholin nauttiminen saavat ruuansulatuksen todella riemastumaan. Hyvin kuplii. Ja ulkona sataa lunta. Hateporihate. No mutta, tarkoitus oli jo eilen kirjoitella vähän kattavampaa raporttia seminaaritapahtumasta, lähinnä oman muistini tueksi. Tuli niin paljon asiaa ja uusia tuttavuuksia että pakko koittaa jäsennellä asiat jotenkin.

Day One - Saapuminen ja Plevna

Gradu esti seuralaistani saapumasta Tanpereelle keskiviikkona (ja olen siitä ikuisesti katkera - not), joten jouduin kipittelemään illastamispaikkaan tuplaantuneen jännityksen vallassa. Sitä ennen olin käynyt Rikulla kääntymässä ja sain matkaseurakseni Omenapötkön (ihana nimitys, Atmis roks) ja Lissun. Menin paikalle reilusti etuajassa helpottaakseni jännitystäni ja lueskelin seminaaripapereita. Väkeä alkoi pikkuhiljaa ilmestyä, ja pöytäsählinkien vuoksi jouduin vaihtamaan pöytää, eli menetin aikaisinsaapumisetuni. Hiippailin sitten muiden perässä, ja istahdin hiukan orpona pöytään kunnes Aki päätti tehdä esittäytymiskierroksen, jolloin minäkin uskaltauduin siihen. Kierros päättyi Olliin, ja otin puheeksi hänen kiinnostuksenkohteensa ja oman proseni, jolloin hän päätti siirtyä istumaan minun seuraani. Thank god for that, olisin luultavasti muuten ollut melko, hm, orpona koko illan. Pian paikalle saapui Annakaisa, ja istahti samaan pöytään. Juttelimme siinä sitten Ollin väikkäristä, minun ja Annakaisan taustoista sekä pelilehtien visuaalisen puolen maskuliinisuudesta. Jossain kohden iltaa paikalle saapui Chelsea ja istui pöytäämme, ja siinä sitten syötiin ja juteltiin.

Aterioinnin jälkeen Olli siirtyi vaihtamaan kuulumisia Simonin kanssa viereiseen pöytään, jolloin Annakaisa innostui puhumaan pelilehdistä uudestaan. Minä taas päätin keskustelleeni aiheesta riittävästi yhdelle illalle, joten käännyin viereisen pöydän puoleen. Hm, no oikeastaan en kyllästynyt keskustelunaiheeseen, vaan halusin tutustua muihinkin. Viereisessä pöydässä istui Ollin ja Simonin lisäksi Aki, Dominic, Bernard ja Darryl, sekä myöhemmin Fatima. Fatiman kanssa keskustelimme opiskelusta ja molempien taustoista sekä tutkimuksesta. Siitä, pitääkö tutkijan olla sisällä tutkimassaan kulttuurissa vai ei. Sanoin ehkä turhankin jyrkästi että pitää, ennenkuin selvisi että Fatima ei (omien sanojensa mukaan) ole pelannut paljoakaan. ^^' Hetken kuluttua Olli ja Aki (ja muistaakseni joku muukin) lähtivät kuuntelemaan jotakin keikkaa, ja minä sain vihdoin aikaiseksi esittäytyä Simonille, joka oli tullut paikalle vasta kierrokseni jälkeen. Päädyimme puhumaan opinnoistani, ja jostain syystä kauhu nousi esiin, jolloin Bernard tietenkin innostui. Hän ja Simon päättivät siltä istumalta että minun graduaiheeni on kauhupelit Japanissa. Khih. Niistä juteltiinkin sitten pitkä tovi, lisäksi kyselin hiukan Dominicin ja Darrylin taustoja.

Simonin ja kumppaneiden lähdettyä päätin vielä jäädä Chelsean, Annakaisan ja jossain välissä paikalle ilmestyneen Uulin (Ole?) kanssa puhumaan... No, paskaa. He keskustelivat juuri sanan "vittu" syvimmästä olemuksesta, ja siitä riittikin juttua hetkeksi kunnes aihe siirtyi Japaniin ja rakkaushotelleihin. Istuskelimme noin yhteentoista Plevnassa, ja kävelin Chelsean kanssa samaa matkaa kunnes löysin oikean oven (jonne ei saa bommata :p).

Day Two - Ensimmäinen seminaaripäivä ja hyperlabra

Päivä lähti käyntiin hieman hitaasti ja myöhästyin sen vuoksi juna-asemalta kymmenisen minuuttia. Kävelimme siitä Johanneksen kanssa yliopistolle ja hörpimme aamuteet Jakkopetriikan seurassa kunnes tajusimme mennä sisään varaamaan itsellemme paikat. Ensimmäinen paperi oli yhtä noshittiä. Voi veljet. Harmittaa kun ei ollut pokkaa sanoa sitä, mutta Vili ja joku muukin toivat kyllä asian astetta hienovaraisemmin esille. Vilin esitys oli todella mielenkiintoinen, vaikka kaipasikin selkeästi vielä työstämistä. Yleisöstä heitettiin myös mielenkiintoinen vasta-ajatus: koetaanko ns. todellinen maailma enää todellisena, vai onko se jo niin virtualisoitunut, että rajaa on mahdoton enää vetää? Seuraavana olikin sitten hra. Jenkins jonka olin nolosti sekoittanut erääseen hieman kuuluisampaan Jenkinsiin. Köh. No, tinahattu se on silti. Tai no ei, se ei vaan oikein onnistunut vakuuttamaan minua eikä ilmeisesti muitakaan. Jenkinsillä tuntuu oikeasti oleva kiehtovia näkemyksiä, mutta se ei oikein osaa antaa niille päteviä perusteluja. Lisäksi minua jäi mietityttämään hänen väitteensä siitä, että virtuaalimaailmojen jäsenmäärä tulee vain kasvamaan kasvamistaan. Todennäköisemmältä tuntuisi, että jäsenmäärä kasvaa ns. kyllääntymispisteeseen asti, jonka jälkeen määrä pysyy aikalailla samana tai kasvaa pikkuhiljaa. Tietyssä mielessä internetin "väestönkehitys" noudattelee minusta siis samaa kaavaa kuin "todellisessa maailmassa" tapahtuva väestönkehitys valtion muuttuessa kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi (no joo, nuo termit nyt ovat vähän hakusessa, mutta ehkäpä tuosta kuitenkin sai jonkinlaisen kuvan siitä mitä ajan takaa).

Tämän jälkeen oli lounastustauko, jonka aikana juttelimme mitä juttelimme ja päädyimme erilleen muista kun ne eivät tulleet viereemme istumaan ;_; Tauon aikana sain myöskin hiplailla kauhua käsittelevää kirjaa josta Bernard oli puhunut edellisiltana, ja sain heidän julkaisujensa www-osoitteen. Lounastauon jälkeen olikin Bernardin ja Dominicin paperi käsittelyssä, ja esitys oli juuri niin hyvä kuin olin odottanutkin. Lisäksi heidän mallinsa magic cyclestä magic circlen sijaan oli hyvinkin toimivan oloinen. Pitää ehdottomasti lukea loputkin tuosta tekstistä. Kanadalaisduon jälkeen vuorossa oli Darrylin paperi, joka sai melko paljon suomimista. Toisaalta syystäkin kyllä, sillä Darryl oli tosiaan ottanut magic circlen käsitteen hieman liiankin konkreettisesti. Mutta jotenkin kävi silti vähän sääliksi ^^' Viimeisenä ennen seuraavaa taukoa oli Chelsean paperi, jonka esittely meni välillä vähän... No, mitä voi odottaa kun paikalla on iso joukko nörttejä ja nätti tyttö puhuu cock-fighteista :p Tai itse esittely meni kyllä ihan hyvin, lähinnä Chelsea sai kuulla tuosta jälkeenpäin aikamoista kuittailua. Aihe oli kyllä mielenkiintoinen, minua kun on aina kiinnostanut biologia muutenkin. :>

Tauolla kysäisin Fransilta maisterihausta ja Game Studiesista, mutten hyötynyt vastauksista paljoakaan. Maisterihausta tulee tieto kun byrokratia on hoidettu, kirjaa ei saa kovin helposti mistään. Kävin sitten ostamassa mokkasuukon ja kipittelin sen kera Bernardin ja Dominicin ihmeteltäväksi. Siinä sitten heitettiin jotain hämärää läppää en muista mistä, ja Bernard riipusti hienon www-osoitteen Johanneksen vihkoon. Pian tauko loppuikin jo, ja siirryimme kuuntelemaan Annakaisan ja kumppaneiden esitystä. Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan projektista joka on toteutettu hyperlabrassa, ja varsinkin se ensimmäinen pelintekopeli aiheutti heti pelihimoja. Ja voi äiti se sarjakuva, niin luokaton että oli jo loistava. I am game. Tuon jälkeen olikin sitten laitoksemme murheenkryyni. Oi voi. En oikein kyennyt tuntemaan tarpeeksi häpeääkään. Paitsi sitten illalla, mutta siitä lisää vähän myöhemmin. Viimeisestä esityksestä ei jäänyt mitään mainitsemisen arvoista mieleen, tai ainakaan nyt ei tule mieleen mitään ^^'

____________

Ok, ajatustauko. Tuleepas tästä merkinnästä massiivinen.

Kaikki paikat särkevät, aivosolut tuntuvat olevan yhtä epämääräistä mössöä ja olo on muutenkin ehkä hieman heikko. Liian vähän unta ja liikaa läppärin kanniskelua, pähkäilyä ja ehkä alkoholiakin (peer pressure, emmä muuten). Mutta voi pojat, oli se kyllä sen arvoista.

Juna humisee siis Tampereelta kohti Poria parhaillaan. Hassua että aina Poriin palatessa päädyn istumaan kasvot lähtösuuntaan, kun taas Porista lähtiessä istun kasvot menosuuntaan. Alitajunta koittaa viestittää minulle jotain jonka tiedän jo: Pori ei ole minun paikkani. Ei ole koskaan ollut, enkä usko että tulee koskaan olemaankaan. Tällä hetkellä Taikaringin (Breaking the Magic Circle -pelitutkimusseminaari) muistot ovat kuitenkin niin tuoreita että on helppo sietää ajatusta Poriin palaamisesta. Olo on jopa optimistinen. Toivottavasti tämä optimismi ei häviä sillä sekunnilla kun lasken jalkani Porin kamaralle, kuten yleensä. Uskomatonta kyllä miten yksi pieni kaupunki voi vaikuttaa ihmisiin niin.

Yhtä kaikki, Taikarinki oli kyllä ehkä yksi elämäni hienoimpia kokemuksia. En siis tarkoita että seminaari olisi ollut jokin tajunnanräjäyttävä kokemus jonka ansiosta koin valaistumisen ja tulevaisuus näkyy silmieni edessä selkeänä ja kirkkaana. Enemmänkin seminaari vahvisti minulla jo olevia näkemyksiä, ja uskoani siitä, että todella haluan tutkijaksi, ja että minusta on tutkijaksi. Viimeinen taisi itseasiassa olla seminaarin tärkein anti minulle. Aloin vihdoin kehittää jonkinlaista itsetuntoa osaamiseni suhteen. Tuntui todella hienolta kun ihmiset tulivat kysymään että miksi ihmeessä minä en esitellyt laitoksemme paperia, vaikka olisin varmasti tehnyt sen huomattavasti paremmin kuin Jaakko ja Petri (toisaalta tuntui hieman inhottavaltakin että yleisen mielipiteen mukaan minä olisin hoitanut asiat paremmin kun ihminen joka ohjaisi graduani jos jäisin Poriin...).

Uskomatonta. Ohitimme juuri Harjavallan aseman, ja puolet optimismistani hävisi sen myötä. Taidan lopettaa kirjoittamisen tällä erää tähän, tuntuu että on turha yrittää nyhtää Taikaringin aiheuttamaa optimismia esiin tällä hetkellä. Kulttuurishokki. Pitää taas totuttautua Poriin että pystyy kirjoittamaan siellä jotain positiiviseksi luokiteltavaa. Huoh. Larsin sanoin: "Please, get out of Pori." And I will. It's only a matter of time.

No joo, ei kovin kehittävää juttua taida enää tässä vaiheessa vireystilaa irrota. Sanotaan nyt kuitenkin, että olipa erittäin onnistunut ja ajatuksia herättävä tilaisuus. Tänään pidettiin siis Verkkojen yö -tapahtuma, eli keskustelupaneelitilaisuus joka kesti yli puolen yön.

Tämä siis: http://www.pori.fi/smu/rosenlew-museo/verkkojenyo08

Tilaisuuden jälkeen juttua jatkettiin vielä, kuten tapoihin kuuluu, tuopin äärellä. Tuli kyllä käytyä mielenkiintoisia keskusteluja sekä itse tilaisuudessa että sen jälkeen. Istuin muuten viimeisen tunnin parin kaverin ja MikroBitin hra. Hintikan kanssa. Mielenkiintoinen tyyppi kyllä, vaikkakin aikamoinen visionääri. Toisaalta, niitäkin tarvitaan.

Joka tapauksessa taidan nyt painua unille. Oli hyvä päivä, mutta ehkäpä kertoilen lisää huomenissa.

Pikapäivitys vaan. Pakko kirjata ylös mitä kaikkea kivaa tänään tapahtui. Tms.

Ensinnäkin, tuossa aamulla kun venyttelin, satuin vilkaisemaan ikkunasta ulos. Ja mitä näinkään? Palan sinistä taivasta! Puolitoista viikkoa kestäneen kaatosateilun jälkeen! Olo oli kuin ensilumen sataessa~ Ja bussimatkalla sain nauttia sinisestä taivaasta suurimman osan matkaa kun pilvipeite repeili oikein kunnolla ja aurinkokin vilahti.^^

Koulu- ja työasioiden onnistuminen on tänään ollut toinen ilonaihe. Sain tietää että ensimmäinen asiantuntija-artikkelini ikinä julkaistaan vihdoin Peili-lehden maaliskuun numerossa, eli tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Oon kohta oikea tiedenainen. Sain myös kirjoiteltua mailia Frans Mäyrälle, ja aloin ihan fiiliksissä fanittaa kaveria muutenkin entistä enemmän tänään kun selailin sen blogia ja CV:tä ja semmoisia. Toivottavasti se vastaa pian niin saan tietää että pääseekö sinne opiskelemaan maisteriksi lähitulevaisuudessa... Se olisi ehkä hienointa ikinä nimittäin. Kakkosunelmani heti Japaninvaihdon jälkeen. Jaja, sitten vielä sekin että sain vihdoin yhden erinomaisen mainostajan napattua musikaaliimme mukaan. Summakin on kohtalaisen hyvä. Homma on kyllää vaille selvä siis. Ja! Osasin japanintunnilla kaikki kanjit vaikken edes ollut harjoitellut niitä hirveästi. Jesjes. Niin ja sitten vielä sekin että sain tuon Jyväskylän hakemukseen tarvittavan itsenimyyntitekstin kirjoitettua bussimatkalla hetken mielijohteesta, ja siitä tuli luullakseni ihan hyvä vieläpä.

Hommat alkaa taas olla mallillaan ja jonkinlaisessa aikataulussa. Vielä kun saisi sitä fyysistäkin energiaa jostain...

Ajatukset ei taas toimi, joten tällaista:

10 KYSYMYSTÄ SINUSTA
Nimesi? : Tuuli
Kuinka pitkä olet? : 165,5
Mikä on lempivärisi? : valkoinen, oranssi
Onkos ollut hyvä päivä? : kovin huono
Millainen mieliala on tällä hetkellä?: haikea olisi kai kuvaavin sana, tai surullinen
Minkä väriset hiukset sinulla on? : epämääräisen vaaleahkon ruskeat. kohta taas oranssit.
Onko sinulla oma TV? : ei
Jos saisit yhden yliluonnollisen kyvyn, mikä se olisi? : en oikeastaan himoitse mitään yliluonnollista kykyä.
Näitkö unta viime yönä? Millaista? : näin, en muista millaista

9 KYSYMYSTÄ IHMISSUHTEISTASI
Seurusteletko? : en
Jos et, onko sinulla ihastusta? : on
Omistatko paljon ystäviä? : en harrasta sellaisia
Entä kavereita? : niitä taitaa olla aika paljon, riippuu tietty määritelmästä
Mikä ero niillä ylipäätään on? : ystävän kuolema murtaisi minut, kaverin ei.
Onko sinulla hyvät välit vanhempiisi? : ei oikeastaan
Onko sinua ikinä petetty (kaverisuhteessa tai seurustelusuhteessa)? : riippuu määritelmästä.
Vai oletko itse pettänyt? : en
Mikä on pahin asia, mitä sinulle on koskaan sanottu? : kaikki kommentit joissa on jollain tavalla viitattu siihen, että minulla on jotain isäni ominaisuuksia. Myöskään heikoksi tai saamattomaksi sanomista en oikein meinaa sietää.

MITEN SANOT NÄMÄ 8 SANAA?
Koti? : koti
Poikaystävä? : poikaystävä
Savuke? : rööki
Opettaja? : opettaja
Harrastaa seksiä? : harrastaa seksiä, naiskennella, rakastella... rakkaalla lapsella on monta nimeä jne.
Kissa? : kissa tai katti
Bussi? : bussi
Helsinki? : helsinki tai hesa

7 OLETKO KOSKAAN
istunut katolla? - olen
nähnyt kuollutta? - ainoastaan kuvista. kummallista.
soittanut kitaraa? - olen
vilautellut? - en varsinaisesti
itkenyt itseäsi uneen? - en varsinaisesti
juonut pillimehua pussista? - olen
istunut koneella 6h putkeen? - pidempäänkin kyllä

6 KYSYMYSTÄ KUOLEMASTA
Pelkäätkö kuolemaa? : en
Onko kukaan läheisesi kuollut? : määrittele läheinen? ei kukaan tärkeä ainakaan ole.
Jos katseella voisi tappaa, moniko olisi jo kuollut? : isäni ja muutama lähentelijä
Monenko ihmisen puolesta olisit itse valmis kuolemaan? : yhden
Entä monenko ihmisen käsiin uskoisit henkesi? : en kenenkään
Ajatteletko usein kuolemaa? : mitä se hyödyttäisi?

5 VALINTAA
Sininen vai punainen? : sininen
Vanilja vai mansikka? : vanilja
Rock vai pop? : hm, ehkä rock
Tietokone vai TV? : tietokone
Raha vai rakkaus? : rakkaus

4 SEKALAISTA KYSYMYSTÄ
Omistatko autoa? Jos et, millaisen auton haluaisit? : en omista enkä haluakaan omistaa. jos olisi pakko omistaa, niin ehkä joku hölmön värinen kupla.
Pidätkö enemmän Coca-Colasta vai Pepsistä? : en juo limppareita, mutta jos on pakko valita niin cokis.
Menetkö ensi kesänä festareille? : tuskin
Haluaisitko jonkun lävistyksen? : en haluaisi luopua kulmakorustani. korvaan voisi ottaa lisää yhden tai kaksi.

3 TEKISIKÖ MIELESI
pizzaa? : ei
mennä rannalle? : ei (vaikka olisi kesäkin)
nukahtaa ikuiseen uneen? : en osaa sanoa. se tuntuu niin kovin mukavalta ajatukselta kyllä.

2 NIPPELITIETOKYSYMYSTÄ
Kuulet kavereidesi puhuvan thrashin neljästä suuresta, osaatko kertoa mitkä bändit ovat kyseessä? en
Tiedätkö mikä on suden latinankielinen nimi? : lupus

1 VIIMEINEN KYSYMYS
Onko sinulla salaisuutta, jota et ole koskaan pystynyt kertomaan? ei varsinaisesti salaisuutta, mutta on asioita joista en ole pystynyt puhumaan kenellekään.

Hohaheha. Tämä oli taas näitä päiviä.

Piti tosiaan mennä laitoksen pikkujouluihin ilmaisille sapuskoille ja hyvällä tuurilla moikata samalla jotain tuttuja. No, tuttuja olikin aika paljon enempi kuin odotin, ja jäin sen verran hyvin suustani kiinni, että kello alkoi näyttää jatkoille siirtymisen merkkejä. No, ilmaiseksi Kinoon joka on joka tapauksessa kotimatkan varrella, joten pitihän sen uudistettu ilme käydä katsastamassa. Paitsi että siihen katsastusreissuun kulahti vähän enemmänkin aikaa.

Mutta siis voi pojat ja tytöt, minä löysin Porcupine Tree/progefaneja! Meidän yliopistosta! Voi hitsi, ihan mahtavaa oikeasti. Molemmat tietty tulossa myös Tanpereen keikalle.^^ Ja tuli molempien kanssa vaihdettua yhteystietoja, samoin yhden toisen tuttavuuden kanssa. I has friends. :>

Ja olipa muuten kohtalaisen hilpeä pikkujouluhippalointi ja paarireissu. Pikkujouluissa sain ilokseni havaita, etten ole tuntemuksineni yksin, kun liukenin äkkiä paikalta yhteislaulun ja tuolileikin sekä suomi-hiphop -esityksen alkaessa. Sain nimittäin kohtalaisen määrän seuraa liukenemiseeni. : D Mutta siis paarissa tuli kyllä oikeasti naurettua. Toinen tapaus oli vaan jotenkin niin suloisen puhtoinen, toinen taas helvetin puutteessa ja humalassa. Otetaan vaikka tuo pimpsan perässä ollut heepo. Tai no, se nyt oli näitä tavanomaisia "valomerkin jälkeen mikä tahansa naiseksi luokiteltava käy" -tyyppejä. Olisi kovasti halunnut minut ja kaverini mukaansa. Kun vihjasin olevani varattu ja tyytyväinen tilanteeseeni, heppu tietenkin nokkelana heitti jotta "niin, vielä". Ihanko oikeasti se kuvitteli että saisi minut pettämään yhtään ketään? Siis... Kun mikään adoniskaan ei siinä onnistuisi, niin umpihumalaista pera perusjamppaa ei ainakaan onnista. Ymmärsipä heppukin lopulta yskän, ja keksi jotta voisikin koittaa iskeä kaveriani, joka oli myöntänyt olevansa vapaa. Koitin sitten vihjata, että tämä kaverini, joka on aikamoinen animehörhö, ei melko varmasti perusta hänen tyyppisistään miehistä, vaan enemmänkin itsensä tyyppisistä, johon tämä heitti ehkä hienoimman kommentin ikinä: "jaa pitäiskö mun sitte pukee joku kung-fu -puku päälle ja mennä kadulle heittelee perunoita?" Tipahdin. Oikeasti. Voi khyynel :'D Siis perunoita? Joillakin tuntuu olevan hyvin kummallinen kuva Japanista...

Mutta niin, se toinen tapaus joka hymyilytti. -83 syntynyt mieshenkilö, joka, oikeasti, ei ole ikinä käyttänyt nettiä muuhun kuin muutaman sähköpostin lähettämiseen. Seriously. Luulin jo hetken aikaa tyypin vittuilevan, koska siis ei herranjumala. Olisitte nähneet kun se kertoi ihan ihmeissään, miten itse oli koittanut tietosanakirjasta etsiä jotan, ja miten hänen kaverinsa oli vain kirjoittanut sanan johonkin ja yhtäkkiä siinä oli valtava määrä sitä tekstiä käsittelevää asiaa, ja siitä pääsi muille siihen liittyville sivuille myös! Sitten hän luetteli käyneensä googlen ja wikipedian lisäksi ainakin kerran mySpacessa, ja kuulleensa myös semmoisista kun irkki ja joku mese. Niin ja sitten on joku semmoinenkin missä voi jutella toisen kanssa luurit päässä ja siinä näkyy semmonen pieni kuvakin! Ainiin, ainiin, ja sitten on myös semmoinen paikka missä on hirveästi videoita! Ja olisitte nähneet miten se oikein hehkui innostusta kun kerroin että mitä kaikkea netissä esimerkiksi on ja voi tehdä! Uskomaton tyyppi! Siis hyvällä tavalla. Ihana oikeasti! Ja kaiken lisäksi Porcupine-fani!<3

Kotiin pääsin joskus neljän jälkeen. Arvatkaapa, mitä tein päästyäni kotiin? Juustokakun. Kyllä. Juustokakun. Kello neljä aamuyöstä Tuuli tekee juustokakkua. Oli muuten aika hyvää se täyte. Omnomnom. Huomenna sitten näkee, että osasinko oikeasti tehdä sen vai mokasinko jotain. Pitäisiköhän miettiä pikkuhiljaa nukkumista tai jotain? Paavo tulee huomenna <3 On ollut ihan hirveä ikävä kyllä. En malta odottaa sitä hetkeä, kun pääsee halaamaan sitä. Olemaan lähellä. Sitä tässä eniten kaipaakin, puhelimessa kun kuitenkin saa juteltua ihan hyvin. Mutta hei, nyt on jo perjantai! Ja se tulee luultavasti jo 12:sta tunnin päästä!

Sain muuten kotiin päästyäni tuolta internet-neitsyeltä viestiäkin, että oli mukava jutella ja kaikkea.^^ Ihan niinkun olisin saanut kavereita tai jotain.

Mutta niin, olisi varmaan ihan fiksua nyt oikeasti miettiä sitä nukkumista, kun pitäisi ehtiä vielä siivota ja käydä suihkussa ja kirjoittaa yhtä kouluhommaa ennenkuin Paavo tulee. Niin ja nukkua.

Istuskelen tässä Kiasman edustalla, kuuntelen vastaostamaani Robbien Rudeboxin special editionia ja mutustan 25 sentin hintaista sämpylää. Äsken kävin tiirailemassa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään DigiTaika -festaria. Pitäisi vielä myöhemmin tänään käydä katsastamassa yksi video jota siellä kehuttiin.

Paavon pitäisi vapautua pian, sitten mennään luultavasti katsastamaan (ilmaiseksi!<3) tuo Kiasmassa tänään aukeava näyttely. Ja syömässä voisi käydä vaikka pikakiinalaisessa. Löysin Tarulle Miffy-kynän. Lähetän sen hänelle postitse ja liitän mukaan pahoittelut hiuksistani ja siitä, ettei minulla ollut mitään "tuparilahjaa" kun menin sinne käymään.

Täällä on vähän viileää kyllä. Ainakin tälleen ilman hanskoja. Syön mokkasuukkoaomnomnom. Tämä levy kuulostaa kyllä aika hyvältä. Ja tuossa vieressä istuu joku mukavanoloinen pariskunta, mies kävi juuri ojentamassa ohikulkeneelle naiselle hänen pudottamansa hanskan. Ja hetki sen jälkeen Kiasman ovista asteli valokuvaajannäköinen heppu kolmijalkoineen kaikkineen.

Pidän Helsingistä. Täällä tapahtuu aina vaikka mitä, enkä koskaan käydessäni ehdi mihinkään niihin mukaan. Täällä on myös helpompi kuvitella olevansa jossain muualla kuin Suomessa. olen tänään puhunut täällä enemmän englantia kuin Suomea. Täällä on niin paljon enemmän vaikka millaisia mielenkiintoisia ihmisiä ja paikkoja. Individualismia. Jos minun pitäisi päättää missä Suomen kaupungissa asuisin lopun ikääni, valitsisin varmaan Helsingin. Ehkä muutan tänne sitten kun olen vaihdon jälkeen ensin mennyt Jyväskylään opiskelemaan maisteriksi. Kuulostaisi aika hyvältä suunnitelmalta.

Istun parhaillaan Multimodal design -workshopin luennolla. Ei meinaa oikein keskittyminen riittää enää tässä vaiheessa päivää. Onneksi sain tehtyä nuo pari hommaa tässä ja harjoiteltua vähän japania :p Tällä viikolla pitäisi vielä tehdä vaikka mitä, en jaksa edes ajatella.

Olen tosissaan alkanut miettiä tuota Jyväskylään hakemista vaihdon jälkeen. Aloin selvitellä sitä jo vähän. Se olisi vaan hyvin hyvä ratkaisu minusta, monellakin tapaa. Saisi uutta näkökulmaa, sellaista jota kaipaan. Pääsisi vaihtamaan maisemaa. Lisäksi ekstrana pääsisi lähemmäs Paavoa, jos siis ollaan vielä silloin yhdessä, mitä toivon kyllä ihan oikeasti. Nyt en kylläkään ole kovin sentimentaalisella tuulella, joten en ala sen enempää maalailemaan tai tunteilemaan.

Joka tapauksessa, tuntuu että on hirveästi kaikkia haavekuvia ja maalailuja tulevaisuuden suhteen, mutta käytännön toteutus on ihan kysymysmerkki. Pelisuunnittelu kiinnostaisi. Graafinen suunnittelu. Digitaalinen taide. Webgrafiikka ja -suunnittelu. Tutkimuksen tekeminen. Ulkomaat. Haluaisin opiskella jotain konkreettista. Vaikka ammattikoulussa 3D-suunnittelua tai flashia. Tai jotain muuta mediagrafiikkasuunnitelua.

Japaniinlähtöinnostus tuntuu vaihtelevan laidasta toiseen. On pitänyt perustaa aiheelle blogikin, muttah. Tällä hetkellä en jaksa edes ajatella asiaa, mutta tällä hetkellä en jaksa ajatella oikein mitään muutenkaan. Söin ihan hirveästi ruokailussa, ja vieläkin on ähky olo, vaikka siitä on jo kolme tuntia. Ei pitäisi koittaa kirjoittaa nyt mitään, saati ajatella.

Silloin kun oikeasti saisi kirjoitettua jotain muuta kuin tällaista aivo-oksennusta, on aina jotain kiireisempää tekemistä. Plaah. Olisi hienoa jos osaisi ja jaksaisi kirjoitella tänne pelkästään kaikkea hienoa itsereflektiota ja maailmantuskaa ja syvällistä pohdintaa. Mutta ei, pääosin tulee kirjoitettua tällaista caccaa jossa ei ole mitään ajatusta. Kunhan kirjoittelen vaan oloani auki. Pitäisi kai oikeasti luoda joku "hienompi" blogi, johon en kirjoittelisi mitään tällaista. Tätä tulee litteroitua ihan tarpeeksi vaikka mihin.

Akku loppuu kohta, ja luentokin vissiin. Voisi kai lopettaa kun ei tästä taas tule mitään fiksua.

Melkeinsuoraa copypastea finistä:

Asiat tuntuu olevan taas menossa parempaan suuntaan. Eilinen oli kyllä niin hirveä hajoilupäivä, että huh. Mutta nyt asiat tuntuvat olevan selviämässä sen suhteen. Yksi suuri huolenaihe on nyt ainakin selvinnyt, joten eiköhän tämä tästä. Se poikahan tosiaan sai vihdoin erottua siitä tytöstä, ja vieläpä sovussa. Ei tarvitse enää tuntea huonoa omaatuntoa siitä että pitää siihen yhteyttä, eikä tarvitse tuntea sen puolesta pahaa oloa huonosta suhteesta ja kaikesta. Ja se vaikutti tosi helpottuneelta.

Myös työn/opiskelun puolella asiat menee ihan hyvin. Lauantaina oli näyttelyn avajaiset, ja ne menivät niin hyvin kuin vain voivat. Minun osiostani pidettiin.^^ Tämä kesätyö loppuu tällä viikolla. Haikeaa jotenkin. Pitää sitten opastaa se uusi tutkimusavustaja näihin hommiin jossain vaiheessa. Kävin tuossa äsken kyselemässä noista jatkohommistani, ja nekin alkavat vaikuttaa ihan fiksuilta jutuilta. Saatan jopa saada tuosta toisesta ihan kohtalaisesti rahaa. Siis, enemmän kuin odotin. Ja työsopimukset ja kaikki käytännön jutut hoidetaan kaiketi ihan fiksusti. Pitää sitä musikaalityötäkin selvitellä, että siitäkin saisi nuo käytännön jutut selville.

Ensi viikolla opiskelut jatkuvat taas. Homma alkaa sillä, että lähden Turkuun jonottamaan paikkaa japaninkurssille. Tiistaina on sitten toivottavasti ensimmäinen japanintunti, ja sitä ennen tapaan vaihtovastaavan. Luentoja on tänäkin syksynä melko vähän, mikä on hyvä, niin jää noiden töiden hoitamiseenkin aikaa. Aloitan kaksi uutta sivuainetta, eli kaikki mitä tänä vuonna luen ovat perusopintoja, eli kevyttä ja helppoa aineopintoihin verrattuna. Sain sivuaineen TaiKista, eli tulen viettämään maanantai- ja tiistai-illat piirtämässä. Piirtämässä! Ihanaa<3

Tänään on illalla laitoksen avajaiset, pääsee näkemään uudet opiskelijat, ja toivottavasti vanhat myös. Perjantaina kyllä näinkin jo osaa vanhoista, kun oli yhden kaverin läksiäiset. Se muuttaa Kuopioon :< Oikeasti se on ainoa, jonka kanssa olen koulun ulkopuolella viihtynyt. Ja nyt se muuttaa pois... Mutta on se vaan jotenkin ihana tyyppi. Sain siltä halauksenkin! Ja tutustuin perjantaina kunnolla yhteen toiseenkin, ja totesin, että täältä tosiaan löytyy kuin löytyykin samanhenkisiä ihmisiä. Oli kyllä todella mukava päivä tuo perjantai.

Vielä yksi ilonaihe: Minua puoli vuotta vaivannut takahammas laitettiin kuntoon. Se on puoli vuotta vihlonut niin, etten ole voinut syödä sillä puolella ollenkaan. Tänään hammaslääkärissä selvisi, että siitä puuttuu pala ja siellä on säröjä. Mutta ne korjasivat sen.^^ Nyt sen pitäisi olla taas käyttökelpoinen~

Tänään siis töiden jälkeen musikaalin infotilaisuus, sitten laitoksen avajaiset, ja illalla jutellaan tuon yhden kanssa. Ehkäpä siitä voi vielä tulla jotain...

Ulkona sataa.<3

No joo, tuo edellinen posti nyt on vähän... tuommoinen. Vihaan PMS-oireita, kun olen niiden takia aina viikon ajan ihan eri persoona. Se ei todellakaan ole kovin mukavaa. Minun kohdallani tuon nimityksen voisi vaihtaa PMD:ksi. Premenstrual depression.

Eilen olin taas oma itseni, ja se oli hyvin mukavaa. Tällä hetkellä on kylläkin melko ikävä olo, mutta se saattaa johtua ihan vaan väsymyksestä. Kolmena viime yönä olen mennyt nukkumaan ihan liian myöhään, eli yöunet ovat olleet sitä viittä-kuutta tuntia. Tällä hetkellä en jaksa innostua oikein mistään, enkä saa tehtyä tuota karttaa, vaikka se on mukavaa hommaa. En jaksa ajatella.

Kunpa pääsisin sinne vaihtoon. Toivottavasti minä selviän ensi vuodesta hengissä, sen verran hurja t nuo minun suunnitelmani... Muttakun minä hitto haluan sen kandin suoritetuksi ennenkuin lähden, eikä pelkästään apurahojen takia. Kun haluaisin sen pois painamasta mieltä. Sitten saisin rauhassa olla siellä vaihdossa. Mutta vaihtoonlähtemisessä on jo nyt yksi iso ongelma: pitäisi päästä lukemaan sitä hemmetin japania. Jos en pääse sille Turussa järjestettävälle kurssille, en tiedä mitä teen. En ainakaan aio antaa sen lannistaa minua. Minähän hemmetti lähden vaihtoon vaikka se vaatisi mitä!

Puran nyt tänne premenstrualdisorderin aiheuttamaa vitutustani. Tai no, tämä ei ole enää ihan pre, mutta ihan vitun sama. Samanlainen paskafiilis silti.

Olinkin jo ihmetellyt, että mikä helvetti minua on vaivannut kun olo on ollut niin perseestä kun vaan voi. No vittu mikäköhän! Eikä tämä veren vuotaminen joka paikkaan ja kipuilu ja muu, muttakun olo on semmoinen että voisin tintata ensimmäistä vastaantulijaa turpaan ihan vaan sen takia kun sillä on tyhmät etuhampaat, niin saatana. Ei mitään järkeä.

Ja nyt kun kerta ollaan vittuuntuneita, niin ollaan sitten kunnolla. Juuri selitin irkissä eräälle toiselle MDV:lle (menstrual disorder victim jos joku ei vittu tajunnut) miten jumalattomasti minua osaakaan ottaa päähän jätkät, jotka puhuu tyttöystävälleen kuin vajaaälyiselle. Juuri semmoista 'no sä nyt ootkin vähän tommonen tyhmä ni ethän sä sitä voinu tajutakaan, voi sua pientä' -juttua. Ja jätkät jotka lässyttää. Joka hiton jätkästä tuntuu ikävä kyllä kuoriutuvan lässyttäjä jossain tilanteessa. Eniten se vituttaa kun on jo valmiiksi ärtynyt. 'Voooi pikku lussunmussukka, onko mun hanipöö huonolla tuulella, pikkusen lussunmassu sattuu, voooi lussunluu'. Siis voi jumalauta! Vähemmästäkin hajoaa pää! Tuo on juuri varmin tapa saada minun tuuleni huononemaan entisestään. Minä en vittu ole mikään vajaaälyinen isin pikku pupunen jolle lussutetaan kun te on niin töpö ja tillä on vähän huono päivä ja iti tahtoiti että pikkulutumuttulityttö antaiti pikku putun. Vittu en anna saatana. Pää hajoaa pelkästä ajatuksestakin. Eikö sille tyttöystävälle voi puhua niinkuin ihmiselle? Ja tuollainen puhe on myös omiaan tappamaan kaiken eroottisen jännitteen, on sitä sitten miten vähän tai paljon sitä ennen. Ihan oikeesti jätkät hei, en ole teidän lapsenne saati lemmikkinne, joten älkää lässyttäkö minulle. Ja ei, en myöskään ole äitinne, joten en lässytä teille, niin kivaa kuin se varmasti olisikin. En vittu oo söpö saatana.

Ja miksi hitossa niille lapsille ja eläimille pitää sitäpaitsi puhua silleen vammasesti? Ensinnäkin, rinnastetaan lemmikit lapsiin. Siis mitä vittua? 'Juujuu pikku pupuli, odota ihan hetki, äiti antaa ihan just ruokaa lussunlussun'. Äiti? Mistä lähtien ihmiset on synnyttäneet pupuja? Voi jeesus oikeasti. Ja sitten tuo hiton puhetyyli. 'Noniin, katsos nyt Onni-Oskari, kun äiti tekee kakkua' 'Ei nyt Tiina-Petriina, äitillä on kiire' 'Äiti tykkää katsoa Salkkareita, niin äläs pikku Jemina-Ihalmiina-Marjastiina häiritse nyt'. Siis mitä helvettiä, onko äideillä nykyään jakautunut persoona? Vai pelkääkö ne, että lapset ei tajua niitä äideikseen, ellei asiaa teroita erikseen joka hemmetin välissä? Ja tuohon vielä yhdistetään se hiton lässytys, niin voi luoja. Kyllä ne lapset ymmärtää ihan normaalia puhetta, ei ne ole mitään saamarin idiootteja. Vittu.

Tulipas vähän parempi olo kun pääsi vähän purkamaan vitutustaan. Jaa miten niin olen lukenut eniten vituttaa kaikki-blogia?

(Ja okei, oikeasti en toivo että kaikki miehet kuolisivat pois tai menisivät kaikkien muiden vittujen perässä paitsi minun. Mutta suurin osa saisi tyytyä olemaan ihan vaan kavereita, osa voisi kerrankin tuntea samoin kuin minä tunnen heitä kohtaan, ja loput saisivat minun puolestani tehdä ihan mitä lystäävät, kunhan tekevät sitä mahdollisimman kaukana minusta.)

Tulee nykyään kauhean harvoin kirjoiteltua kuulumisia mihinkään. No, Tolkienkin sen sanoi: 'Merkillistä mutta totta on, että äkkiä on kerrottu tarinat hyvistä ajoista ja hauskoista päivistä eikä niissä ole paljon kuuntelemista, kun taas kaikesta siitä mikä on hankalaa, pelottavaa tai suorastaan surullista tulee hyvä tarina, tai jos ei muuta niin ainakin pitkä.'

Eli, hyvää kuuluu. Vaikka ärsyttääkin tämä saamattomuus ja keskittymiskyvyn puute, olen jo pidemmän aikaa yrittänyt saada tehtyä proseminaarini soveltavaa osuutta, joka ei edes ole iso työ, muttakun ei niin ei. En meinaa millään saada keskityttyä siihen, eikä epämääräinen palautuspäivä ainakaan edistä asiaa. Hmph. Sen kun saisi tehtyä, niin voisi rentoutua rauhassa ainakin hetken. Ei tarvitsisi töiden jälkeen viettää iltoja kouluhommaa tehden vaan voisi puuhailla jotain muuta~

Nyt on ollut sitäpaitsi ihanan kesäiset ja hienot ilmatkin, tekisi mieli istua vaan ulkona ja nauttia. Ja metsässä on niin kaunista, ollut jo pari viikkoa. Kaikkialla vihreää ja kukat kukkivat ja oij~ Pitäisi joku päivä lähteä sinne erikseen kameran kanssa, kun lenkkeillessä ei ehdi nauttimaan siitä yhtään kunnolla.

Työt ovat vielä vähän kysymysmerkki, toivottavasti pääsen jossain kohtaa tekemään jotain muutakin kun vaan skannaamaan dioja, leikkelemään lehtiä ja keittämään kahvia~ Mutta ainakin siitä saa hienon merkinnän CV:hen ja rahaa.^^ Raha varsinkin on kiva, koko talven kestäneen kituuttelun jälkeen. Voin ostella kaikkea kivaa ja puuhailla kaikenlaista ja matkustaa viikonloppuisin vaikka mihin.^^ Mangatilaus lähtee pian, teetän haltiasoljen ja teen puvun ropeconiin, ostelen vihdoin vähän uusia vaatteita ja semmoisia... Ja tietenkin laitan vihdoin pleikkarin toimintakuntoon!

Muttah, nyt voisin vaikka piirrellä. Tuli inspiraatio kun katselin Mushishia taas pari jaksoa. On se ihana sarja. <3 Varsinkin viimeksi katsomani jakso (12) oli ihan ihana, Ginkon menneisyydestäkin paljastui vihdoin jotain! Oih~

Täällä min vieläkin kukun hereillä vaikka kovin piti mennä kahdeltatoista nukkumaan. Muttakun on ihan kauhean energinen olo!

Kävin tänään tosiaan vihdoin ostamassa ne lenkkarit. Harmittaa vaan kun ehdin seuraavaksi lenkille aikaisintaa torstaina. Haluisin jo päästä testaamaan noita. ._. Mutta siis, nuo maksoivat vain 40 egeä! Alkuperäinen hinta oli 150 euroa, ja löytyy kaikki mahdolliset vaimennukset, pronaatiotuki ja gore-texiäkin nuo ovat. Jes^^ Ja se, että noihin meni niin vähän rahaa tarkoitti tietenkin sitä että sen rahan voi käyttää kaikkeen muuhun. Ostelin sillä rahalla kylläkin lähinnä tarpeellisia juttuja. No okei, ostin min periaatteessa turhaan tuon laukun. Mutkun se oli vaan niin ultimaattisen söpö ettei sitä sinnekään voinut jättää! Kattokaa nyt:





Olen ihan ihastunut tuohon. Kaipaisi vaan selvästi parikseen conversen all stareja. Onneksi olen jo jonkun aikaa suunnitellut ostavani sellaiset seuraavaksi joka tapauksessa. :>

Mitäs muuta. Huomenna pitäisi herätä puoli kahdeksan paikkeilla, sitten istutaan luennolla kahteen asti. Sen jälkeen teen haastattelua proseani varten ja käyn läpi muita kyselyvastauksia, ja kahdeksalta pitäisi lähteä kohti Svenska Klubbenia jotta ehdin ajoissa kuoroesitykseen. Eli ohjelmaa luvassa taas.

Soittelin tänään pappallekin pitkästä aikaa, lupasi selvitellä jos joku tuttu tarvitsisi toukokuussa työntekijää. Ja kysyin min tänään tuolta kauppahallin mauste- ja teepuodistakin töitä, ja kauan ne siinä miettivät, mutteivät luvanneet mitään kun en tunne kunnolla noita tuotteita. Tulee todennäköisesti olemaan aika hankalaa löytää toukokuuksi sellaista työtä jonka ohessa pystyisin käymään kouluakin jonkun aikaa. Muttah, eiköhän jotain löydy~

Uzoaah, kauhea Foo Fighters-ihkutus iski pitkästä aikaa kun One by one-albumi soi eräässä vaatekaupassa. Ehanata<3 Tämä on vaan jotain niin loistavaa. Vähän turhan energistä musiikkia kyllä kun pitäisi muka mennä nukkumaan, muttah :D

Voisi ainaki ne hampaat pestä ja silleen~

Niin mielenkiintoista kuin tuon tutkimuksen tekeminen onkin, niin jotenkin alkaa pikkuhiljaa olla vähän vetämätön olo. Kun koko hereilläoloajan ylösnousemisesta nukkumaanmenoon tekee tuota niin alkaa pikkuhiljaa olla aika zombi olo. Ei meinaa jaksaa enää ajatella yhtään. Ja nyt minun vasta pitäisi kunnolla ruveta miettimään ja pähkäilemään kun pitäisi kirjoittaa tuota tekstiä vihdoin. Yhy.

Tein eilen ensimmäisen noista ns. syvähaastatteluista. Kolme tuntia irkkihaastattelua, öhö :D Ja lisäksi sen seurauksena (ja muidenkin kyselytulosten perusteella) alkoi tuntua että rajaukseni on ihan pielessä ja pitää laittaa se aikalailla uusiksi. öhhäh, päähajoo. Tänään menen taas metsästämään vähän tutkimuskirjallisuutta... ihan vähän vaan. Ihan pikkusen. En min paljoa! ._____.

Lisäksi aloin miettimään että jos kuitenkin pitäisi tehdä enemmän noita syvähaastatteluja kunkun... Jotain. Kun jos mulla ei olekaan tarpeeksi materiaalia tuohon taitai.

Kohta pitäis lähteä metsästämään lenkkareita. Toivottavasti tuohon kahdeksaan kymppiin löytyy jotain, en ala muuten. Kun pitäisi kaikenlaista muutakin hankkia. Sen jälkeen sitten kirjastoon noita kirjoja saalistamaan, sitten luennolle, sitten kuoroharjoituksiin, sitten kotiin käymään kirjoja läpi tai kirjoittamaan prosea, ja illan päätteeksi taas tuollainen megasyvähaastattelu. Ainiin, pitää muistaa mennä ajoissa nukkumaan, huomenna oisi yhdeksältä taas yhden prosen käsittely. Uh oh, huomenna on muuten aika kiireistä o.o Kun illalla on vielä kuoroesityskin... Yhy ._. Ja pitäisi jossain välissä siivota rottien häkkikin ja käydä työkkärissä ja varamiespalvelussa ja labrassa jajaja. Ja pappan luonakin. Aijaijaivoivoivoi. Lisää tunteja vuorokauteen kiitos. Tekis mieli karkkia. Tai arnold'sin donitsia. Ne muffinitkin on kivoja kyllä. Tai suklaata... No ei sitä oikeestaan tee mieli. Mutta, niiden sijaan syö appelsiinin koska se on terveellistä ja niin edelleen. ^__________^

Että haistakaa terveellisyys vaan niin. Ei, vaan sittenkin: haissssstakaa prose!

Saisinkohan min ajatuksen kulkemaan paremmin kirjoittelemalla tänne? Kokeillaan. :>

Prosea tässä tosiaan koitan väkertää kuten ennenkin. Tutkimuskirjallisuutta en tänään enää jaksa lukea kun puoleentoista viikkoon ei ole tullut muuta tehtyäkään kuin luettua parikymmentä eri teosta faniudesta, peleistä, visuaalisuudesta, mediasta, digitaalisesta kulttuurista... Huh. Ei vaan jaksa keskittyä enää vaikka aiheetkin ovat mielenkiintoisia. Niinpä ajattelinkin seuraavaksi vihdoin ja viimein alkaa kirjoittelemaan itse prosetekstiä. En vaan oikein tiedä mistä aloittaisin. Mutta jospa tällaisen 'turhan' kirjoittamisella pääsisi tekstintuottamisen makuun.

Mitäs muuta... No, koitan edelleen keksiä jonkin työn mitä voisin tehdä toukokuun lopussa pari viikkoa. Aika jona pystyisin töitä tekemään on vaan niin rajattu että vähän epäilyttää että löytyykö mistään mitään sopivaa. Torilta voisi kysellä ja ehkä kauppahallista. Ja pappalta, kun se tuntee täältä vissiin aika hyvin väkeä. Löytyisi nyt jotain niin ei tarvitsisi kesäkuuta kituuttaa pelkällä tonnikalalla. :< Ja säästösuunnitelmanikin heittävät nyt häränpyllyä kun minun on pakko ostaa uudet lenkkarit jos mielin käydä lenkillä. Nuo entiset ovat nimittäin siinä kuosissa että on sama juoksenko niillä vai kumisaappailla. Toivottavasti kahdeksaankymppiin löytyisi hyvät lenkkarit kun niillä olisi tarkoitus juoksennella sitten koko kesä melko tiuhaan. Lisäksi olisi pakko ostaa pari uutta paitaa tai jotain kun ei meinaa kehdata enää opistolla kulkea noissa vanhoissa :D Ja alusvaatevarastokin kaipaisi uudistusta... Miksei noita kaikkia voisi hankkia vasta parin kuukauden päästä? :<

Jaahas, nyt ottaa eräs asia siinä määrin päähän että pakko soittaa kaverille ja kirota :D Jatkan tätä puhelun jälkeen mahdollisesti vielä~

Jaaahas. Prose etenee ja olen innoissani sen tekemisestä. Kaipaisin vaan tuplasti enemmän aikaa että voisin tehdä työni kunnolla. No, gradussa sitten ;>

Tutkijan työ on kyllä aikasta mukavaa, ja viihdyn jotenkin todella hyvin akateemisissa ympyröissä, siinä ilmapiirissä on vaan sitä jotain. Ja on vaan niin mukavaa tutkia asioita. En oikein osaa selittää mikä siinä on niin mukavaa. Olen oikeastaan aina pitänyt kaikenlaisesta asioihin perehtymisestä ja tutkimisesta. Ehkä musta tulee sittenkin tutkija, vaikka välillä epäilyttää että onko minusta siihen.

Juurikin tästä tutkijainnostuksestani ja akateemisessa yhteisössä viihtymisestäni johtuen olisin aivan onneni kukkuloilla jos pääsisin laitoksellemme kesätöihin. En kuitenkaan oikein edes uskalla kuvitella sen olevan mahdollista koska se on hyvin epätodennäköistä että pääsisin. Olen kuitenkin vasta toisen vuoden opiskelija. No, ylihuomenna siitä kuulemma päätetään, joten eiköhän se melko pian selviä. Jänskättää.

Ihanaa kun vanhemmat tulee tänne perjantaina käymään.^^ Ja veli tyttöystävineen tietty myös, nappaavat ne tuosta matkan varrelta mukaan. Luvassa on iso kassillinen ruokaa ja kaikkea muuta tarpeellista plus mukava pääsiäisateria koko porukalla, ja se ateria tehdään siis tietenkin itse. Lammasta ei kylläkään ole luvassa, vaan poro-juusto-salaattia, uunikirjolohta vuohenjuustolla ja jasmiiniriisiä sekä jälkkäriksi kevytversio pashasta. Namnamm. Tuo ruokakassi varsinkin osaa ilostuttaa kun olen juuri tuskaillut kun kaikki loppuu samaan aikaan. Noilla pärjään taas pitkän aikaa.^^ Lisäksi saan laitettua porukoiden mukaan kaikkea turhaa roinaa niin voivat viedä ne pois täältä pyörimästä.

Huhuh. Nyt kyllä pakko mennä nukkumaan kun huomenna pitäisi olla kahdeksalta (plus akateeminen vartti) pirteänä opponoimassa. Saa nähdä päädynkö näkemään uniakin prosen tekemisestä niinkuin viime yönä :D

Öög, en millään meinaa löytää täältä mieleistäni ulkoasua. Haluaisin tehdä sen itse mutta ensin pitäisi opetella siihen tarvittavat taidot eikä minulla oikein olisi nyt aikaa opetella sellaisia ._. Nyt oli pakko laittaa tämnen vihertävä meininki kun muutenkin on aika vihertävää kaikki koneella. Tuo taustakuva on vaan niin ihku että oli pakko sävyttää kaikki siihen : D Niin tuommoinen keväinen ja metsäinen ja fantsua, oij^^ Tämä siis:



Jotenkin vaan tosi nätti ja kaikkea^^ Ei pääse kylläkään tuollaisena pienenä oikein oikeuksiinsa.

Tänään oli tosiaan tieteenfilosofian tentti. Meni oikeastaan ihan hyvin, mutta odotan edelleen sitä huojentuneisuuden tunnetta mitä tuollaisesta selviämisestä yleensä seuraa. Sitä ei vaan tunnu tulevan. :/

... Noni. Tämä on just tätä. Olen onnistunut pääsemään eroon karkinhimostani, niin tottakai himoitsen nyt kaikkea muuta ja tulee syötyä kunnollista ruokaa välillä ihan liikaa. Muutenkin kyrsii kun syön kokoajan enemmän kun olen suunnitellut. En pysty edes hallitsemaan omaa syömistäni, niin miten hitossa minun muka pitäisi pystyä hallitsemaan elämääni? ._. Tosiaan olen tänään jo syönyt ihan tarpeeksi, mutta tottakai minun oli ihan pakko tähän aikaan yöstä napostella rotille ostamaani halpismysliä ja varsinkin ryövätä sieltä viimeisetkin kuivatut banaanit. Korvasin siis karkkiriippuvuuden naposteluriippuvuudella. Hyyvä. Onneksi en napostele mitään kovin epäterveellistä, tuossakin myslissä on peräti rusinoita, kuivattua banaania, leseitä, maissihiutaleita ja auringonkukan siemeniä. Mutta silti, syön liikaa ja enemmän kuin on tarkoitus ja erityisesti jälkimmäinen kyrsii.

Pitäis varmaan mennä nukkumaan ennenkuin... jotain. Ennenkuin syön koko kilon pussin tyhjäksi? No ei nyt sentään... Mutta joo, voisi mennä unosille.